PDF《Vero 2018 –seminaari, 14.3.2018》

1(5) Vero

2018 Cseminaari, 14.

3.2018 Katsaus hallituksen talous- ja veropolitiikkaan Valtiovarainministeri Petteri Orpo Julkaisuvapaa klo 10.00 Puhuttaessa muutokset mahdollisia Arvoisa yleis?, Kiit?n Veronmaksajien keskusliittoa mahdollisuudesta tuoda hallituksen terveiset ajankohtaisesta vero- ja talouspolitiikasta. On mukava n?hd? teit? paikalla n?in runsaslukuisina. Talous- ja veropolitiikka kiinnostaa suomalaisia, se on hieno asia. On mukavaa p??st? kehysriihivalmistelujen ja sote-uudistuksen keskelt? kertomaan terveisi? ajankohtai- sesta talous- ja veropolitiikasta. Arvoisat kuulijat, Niin t??ll? meill? Suomessa kuin globaalisti elet??n vahvaa noususuhdannetta, mutta eri talousalueet el?- v?t suhdannesyklin eri vaiheissa. Yhdysvalloissa vallitsee k?yt?nn?ss? t?ysty?llisyys, ja inflaatio on kiihty- m?ss?. Euroalue on kasvanut jo vuodesta 2014, mutta vasta viime vuonna kasvu kiihtyi toden teolla. Euro- alueen talouskehityksen osalta vallitsee vahva optimismi, mik? on vahvistanut euron kurssia suhteessa mui- hin valuuttoihin. Kiinan talous kasvaa edelleen nopeasti, mutta kasvu on ollut hidastumassa. Euroalueen velkakriisin pitk? varjo heijastuu viel? vaimeana kuluttajahintainflaationa, mist? johtuen EKP:n rahapolitiikka on yh? ep?tavallista ja talouskasvua tukevaa. Lyhyet korot ovat pitk??n olleet eritt?in mata- lia, ja valtionlainojen koroissa on ollut vain v?h?isi? liikkeit?. Jossain vaiheessa korot kuitenkin l?htev?t nou- suun, ja nousu voi olla tuolloin hyvinkin nopeaa. Keskeisin riski my?nteiselle n?kym?lle on Yhdysvalloista tuleva protektionismin uhka. Suomi on pieni ja avoin talous, jonka hyvinvointi perustuu kansainv?liselle kaupalle. Presidentti Trumpin asettamista ter?ksen ja alumiinin tuontitulleista ei seuraa mit??n hyv??. Tuontitullit ovat her?tt?neet paljon kritiikki?, my?s Yh- dysvalloissa. Kaupan esteet ja kauppasota eiv?t ole Yhdysvaltojen perimm?inen intressi. Asia pit?isi harkita uudelleen. Vahva talouden ja ty?llisyyden kasvu ei synny kaupan rajoitteita lis??m?ll?, vaan niit? purka- malla. Euroopan unionin merkitys korostuu t?llaisissa tilanteissa: mit? siit?kin tulisi, jos jokainen EU-j?sen- maa yritt?isi yksin neuvotella poikkeuksia n?ihin tulleihin. Siit? ei tulisi mit??n. Euroopan unioniin kuulumi- sesta on Suomelle konkreettista hy?ty? ja se n?kyy nimenomaan t?ss?. Geopoliittisten j?nnitteiden k?rjistyminen voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoilla ja joh- taa varovaisuuteen investoinneissa. Maailmantalouden n?kym?t ovat valoisat, mutta ei pid? tuudittautua siihen, ett? hyv?t n?kym?t jatkuvat aina vain. Jossakin vaiheessa talouden laskusuhdanne on taas edess?. Nyt pit?? ker?t? puskureita, jotta sel- vi?mme taas seuraavan matalasyklin ylitse. 2(5) Hyv?t kuulijat, Talouden n?kym?t ovat Suomessa paremmat kuin l?hes kymmeneen vuoteen. Talouskasvumme ylsi viime vuonna yli kolmen prosentin, ja t?n? vuonna talouden n?kym?t ovat edelleen vahvat. Valtiovarainministe- ri?n joulukuun ennusteen mukaan talouskasvu jatkuu t?n? vuonna 2,4 % verran. Useat tutkimuslaitokset povaavat t?lle vuodelle viel? vahvempaa, l?hes kolmen prosentin kasvua. Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa kilpailijamaihimme on vahvistunut, mik? on osaltaan vauhdittanut investointeja ja uusien ty?- paikkojen syntymist?. Valtiovarainministeri?n oma, riippumaton ennuste p?ivitet??n huhtikuussa. Samalla ty?llisyys on vahvistunut kohisten. Yh? useampi suomalainen on saanut mahdollisuuden tehd? ty?t? ja olla mukana yhteiskunnan rakentamisessa. Ty?llisi? oli tammikuussa

71 000 henke? enemm?n kuin vuosi sitten, ja ty?llisyysaste on noussut 70,9 prosenttiin. Mik?li ty?llisyysasteen trendi jatkaa kasvuaan, hallituksella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa asettamansa